Suomen Vuoden Kylä on Koittilan seutu Kangasniemellä – Kylän oma pubi pyörii talkoovoimin
19.04.2023Suomen Vuoden Kylä 2023 valtakunnallisen tunnustuksen saa Kangasniemen kunnan pohjoisilla kylillä sijaitseva Koittilan seutu
Koittila on pieni, mutta sisukas kylä, sillä asukkaita on vain 190. Pienestä asukasluvusta huolimatta kylältä löytyy 30 oppilaan kyläkoulu, joka tarjoaa lähikoulun kaikkien pohjoisten kylien lapsille.
Koittilassa satsataan kohtaamisiin. Talvisin kohtaamispaikkana on koululla pidettävä kyläkahvila. Kesäisin kyläseuran ylläpitämä uimaranta sekä talkoilla pyörivä Passari-nimeä kantavaa aito kyläpubi. Pubia on pidetty auki kesäisin jo 27 vuoden ajan perjantaisin ja lauantaisin. Pubin tiskin takana on nähty vuosikymmenten aikana lukemattomia kyläläisiä talkoohommissa. Pubin tuotto käytetään kaikki kylän hyväksi. Kylällä on myös panostettu retkeilyn ja liikkumisen mahdollistamiseen retkipaikkojen ja maineikkaiden hiihtoreittien ylläpidolla. Kesäisin kylällä järjestetään muun muassa kotiseutupyöräretkiä.
Koittilan kylän kehittäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Pienessä kylässä on panostettu erityisesti kylämarkkinointiin ja tiedottamiseen. Kylä toteuttaa erinomaista sosiaalisen median markkinointia. Aktiivinen markkinointi on lisännyt alueen vetovoimaa. Markkinoidut tapahtumat eivät aina ole isoja, mutta kyläläisten mielestä on tärkeintä viestiä ja kertoa, mitä kaikkea kylällä tapahtuu.
Yhteistyöllä Suomen parhaaksi kyläksi! Suomen Vuoden Kylä -tunnustus on aivan mahtava juttu koko Koittilan seudulle!
Valtakunnallinen tunnustus on koko Koittilan seudun kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille palkinto vuosikymmenten uurastuksesta ja kylän parhaaksi tekemästä työstä. Monipuolinen kylätoiminta ympäri vuoden on pitänyt ihmiset aktiivisina ja onnistumiset ovat innostaneet jatkamaan mm. talkootoimintaa. Tämän mahtavan tunnustuksen myötä on kyllä hienoa jatkaa kylän kehittämistä ja asumista kylällä, hehkuttaa Koittilan seudun kyläseuran puheenjohtaja Ari Viljakainen.
Kylän yhteiset tapahtumat ja talkoot keräävät seudun ihmisiä yhteen ja luovat samalla yhteisöllisyyttä. Kyläläiset ovat aktiivisia ideoimaan uutta ja myös toteuttamaan ideoita yhdessä. Noin 250 mökin Koittilassa on noin 500 vapaa-ajanasukasta. Mökkeilijät ovat tärkeä osa kyläyhteisöä ja vapaa-ajanasukkaita näkee usein talkoissa ja kylän kehittämisessä.
Kylällä toiminnassa oleva kyläkoulu ja alle kouluikäisten ryhmähoito ovat kylän ehdottomia helmiä. Koulu on monien tapahtumien keskipiste ja erittäin tärkeä kiintopiste kylälle. Oma koulu on palvelu koko alueen kaikille asukkaille. Kylälle on muuttanut kiitettävästi uusia asukkaita ja myyntiin tulevat paikat menevät nopeasti kaupaksi. Yksi syy uusien asukkaiden saamiseen on kylän positiivinen asenne ja kyläkoulu.
Suomen Vuoden Kylä -valintaraati jakoi kaksi kunniamainintaa erittäin ansioituneille kylille.
Kunniamaininnan sai Keski-Suomessa Jämsässä sijaitseva Suinulan kylä
Suinula on vireä, toimintakykyinen ja yhteisöllinen 200 asukkaan kylä, vaikka kyläkoulu ja monet muut palvelut ovatkin lakkautettu.
Suinulassa on toteutettu useita Leader-rahoitteisia hankkeita ja kylällä ylläpidetään ja jatkuvasti kehitetään kolmea merkittävää harrastuskokoontumistilaa: kylätaloa, nuorisoseurantaloa sekä Suinutupaa. Valintaraati huomioi, että Suinulassa nousee esiin talkoo- ja yhteishenki. Suinulassa katsotaan tulevaisuuteen ja pientä kylää kehitetään suunnitelmallisesti.
Olemme todella iloisia, että vuosien työ Suinulan kylän vireänä pitämiseksi on saanut tällaisen kunniamaininnan. Usein kyläkoulun lakkauttaminen saa kylän hiljenemään, mutta Suinulassa päätettiin 2006, ettei näin saa käydä. Ja sinnikkäästi olemme koko ajan pitäneet kylää elinvoimaisena, saaneet uusia asukkaita ja uutta toimintaa olemme viritelleet kyläläisten toiveiden mukaisesti.
Kylätoiminta on tällaista maratonjuoksua, nyt olemme näköjään saavuttaneet yhden upean etapin, joka tuntuu todella hienolta, mutta matka jatkuu edelleen sinnikkäästi eteenpäin. Kylämme suuri vahvuus piilee sloganissamme: Kylä tehdään yhdessä, kommentoi Suinulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Riitta Laukkarinen.
Kunniamaininnan sai lisäksi Kymenlaaksossa Kouvolassa sijaitseva Sippolan kylä
Sippola on noin 740 asukkaan elinvoimainen ja palveleva kylä. Kyläläiset ovat talkootyöllä ja Leader-hankkeilla kunnostaneet mm. vanhan koulun kylätaloksi, uimapaikan laiturin sekä kylätorialueen ja siellä sijaitsevan kahvilarakennus Osuman. Valintaraati toteaa, että Sippola on aktiivinen kylä, joka kehittää, osallistuu ja vaikuttaa tavoitteena viihtyisä ja elinvoimainen kylä palveluineen. Sippolassa huolehditaan toinen toisista. Asukkaat kokevat Sippolan turvalliseksi asua. Sippolassa on pitkät perinteet yhdistystoiminnassa sekä monenlaisten tapahtumien järjestämisessä.
Valtakunnallinen tunnustus tuntuu todella hienolta, koska kylän elinvoimaisuuden ja kyläläisten viihtyvyyden eteen on tehty vuosien ajan määrätietoisesti töitä. Tästä työstä kiitos kuuluu kyläyhdistyksen lisäksi kaikille sippolalaisille, vapaaehtoisille, talkoolaisille, yhdistystoimijoille, paikallisille yrittäjille sekä yhteistyökumppaneille. Yhdessä teemme jatkossakin entistä paremman kylän meille kaikille, muotoilee kyläaktiivi Minna Mänttäri.
Mikä Suomen Vuoden Kylä?
Suomen Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta ja yhteistyöstä.
Suomen Vuoden Kylän valinnassa painotetaan kylien kehittämisen suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja uutta luovaa toimintaa sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Erityisesti otetaan huomioon kylän kehittäminen laaja-alaisesti, miten on järjestetty kunnan ja kylän välinen suhde, lähipalvelujen tuotteistaminen ja uudelleen järjestäminen, avoin tiedottaminen, yhteistyön sujuminen sekä elinkeinojen edistäminen.
Suomen Vuoden Kylä valitaan edellisen vuoden maakunnallisten vuoden kylien joukosta. Suomen Vuoden Kylä on valittu vuodesta 1985.
Valintaraadin kokoonpano:
Jari Koskinen, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja
Essi Tuomioja, kylänuori, Suomen Kylien nuorisojaoston edustaja
Henrik Wickström, asiantuntija, Suomen Yrittäjät ry
Anniina Jalkanen, Vuoden maaseutukasvo 2022, maallemuuttaja ja viestintäyrittäjä
Vesa Hihnala, Rautio kylä, Suomen Vuoden Kylän 2022 edustaja
Marianne Selkäinaho, maaseutuylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jari Koskinen
valintaraadin puheenjohtaja ja Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja jari.koskinen@suomenkylat.fi
044 9764 225
Aleksi Koivisto
toiminnanjohtaja Suomen Kylät ry
aleksi.koivisto@suomenkylat.fi
040 509 1365
Anssi Ketonen
Viestintäpäällikkö Suomen Kylät ry
anssi.ketonen@suomenkylat.fi
045 249 1162
Hanketukia ja yritystukia koskevat asetukset hyväksyttiin
31.03.2023Asetukset tulevat voimaan 6.4.2023. Asetuksien hyväksyminen mahdollistaa Hyrrä-järjestelmän yksityiskohtien viimeistelyn uudelle rahoituskaudelle. Tukien hakeminen käynnistyy vaiheittain Ruokaviraston erikseen tiedottamina ajankohtina.
Veej’jakaja ry:n kevätkokous to 20.4.2023 klo 18
23.03.2023Paikka: Mikkelin yliopistokeskus, Lönnrotinkatu 7, Mikkeli. kokoushuone 1003, (1. kerros).
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus kello 17:30 alkaen.
Ilmoitathan saapumisestasi 13.4.2023 mennessä kristiina.asikainen@veejjakaja.fi tai p. 0440 155 223.
HUOM: Veej’jakaja ry:n kevätkokouksessa yhdistysjäsen edustaa valtakirjalla. Henkilöjäsen aina henkilökohtaisesti.
Lämpimästi tervetuloa!
Yhdistyksille Leader-tukea nuorten työllistämiseen
17.02.2023Yhdistys voi palkata 1-2 nuorta töihin kahdeksi viikoksi. 15-20-vuotiaan nuoren kahden viikon ja vähintään työtunteja 60 tunnin työllistämisestä maksetaan tukea 600 euroa. Palkattavan tulee olla täyttänyt 15 vuotta työn alkaessa. Nuoren tekemän työn täytyy tapahtua vuoden 2023 aikana.
Yhdistys ei voi laskuttaa muita tahoja nuoren tekemästä työstä. Yhdistys vastaa työnantajan velvollisuuksista.
Linkki ohjeeseen ja hakemuslomakkeeseen.
Lisätietoja Essiltä.
Essi Saarinen p. 0440 155 219
essi.saarinen@veejjakaja.fi
Leader-ryhmät allekirjoittivat sopimukset MMM:n ja Ruokaviraston kanssa
13.02.2023Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Leader-ryhmät allekirjoittivat sopimukset, jotka koskevat maaseudun paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamista. Sopimuksissa sovitaan ryhmien, ministeriön ja Ruokaviraston välisestä yhteistyöstä vuosille 2023-2027.
Kaikki Suomen 52 paikallista Leader-ryhmää allekirjoittivat oman sopimuksensa ohjelmakaudelle 2023-2027 Säätytalolla. Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja, tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti.
Tunnelmaltaan innostuneessa allekirjoitustilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puhuivat paikallisten toimijoiden merkityksestä maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä.
”Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa”, Kurvinen lausui.
”Arvostan todella paljon Leader-hallitusten työtä oman alueenne kehittäjinä, verkostoina ja alustoina”, Kurvinen jatkoi kiitellen puheensa lopuksi.
Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puheessaan esiin Leader-työn edistyksellisyyden.
”Suomi on Leader-toiminnan todellinen edelläkävijä. Se näkyy tänäänkin kyvyssä yhdistää osaaminen ja asiantuntemus oman alueen tarpeisiin.”
Kuvassa vasemmalta: maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Veej’jakaja ry:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Isokääntä, Veej’jakaja ry:n toiminnanjohtaja Anssi Gynther ja Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen. (Kuva: Satu Mali)
Leader-ryhmiä on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä runsaat 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta.
Leader-ryhmien puheenvuorossa Päijänne-Leaderin puheenjohtaja Tuomas Nummela puhui yhteistyön ja yhteisöjen tärkeydestä. ”On tärkeää panostaa maaseudun yhteisöihin, jotta maaseudulla säilyy vahva yhteenkuuluvuuden tunne sekä yhdessä tekemisen kulttuuri. Yhteistyö on valtava voimavara, jota on syytä vaalia.”
Nummela peräänkuulutti myös Leader-ryhmien roolia uudistajana. ”Toimintamme tulee olla elinvoimaisen maaseudun mahdollistaja ja innovatiivinen uudistaja.”
Leader-toiminnalla eli yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä toteutetaan osaltaan Suomen EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, mikä pitää sisällään myös maaseudun kehittämisen. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.
Leader-toiminnan julkinen rahoitus on viisivuotiskaudelle 230 miljoonaa euroa. Yhden ryhmän saama julkinen rahoitus vaihtelee 2,6-8,3 miljoonan euron välillä. Alueittain rahoitus vaihtelee 8 miljoonan ja 28 miljoonan euron välillä.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Laura Jänis, maa- ja metsätalousminiteriö puh. 029 5162090, sähköposti laura.janis(at)gov.fi
