Yritys- ja hanketukien haku on alkanut Hyrrä-asiointipalvelussa
21.06.2023Maaseudun yritys- ja hanketukien haut EU-rahoituskaudelle 2023–27 ovat alkaneet Hyrrä-asiointipalvelussa. Nyt haettavissa ovat kaikki yritystukimuodot sekä hanketuista yhteisöjen investoinnit, koulutus- ja tiedonvälityshankkeet sekä valtaosa yhteistyöhankkeista mukaan lukien viljelijä- ja yritysryhmähankkeet sekä valmisteluraha.
Lisää hanketukimuotoja tulee hakuun syksyllä 2023. Silloin käynnistyvät esimerkiksi laajakaistahankkeiden, pienhankkeiden ja Leader-ryhmien kautta haettavien alueiden välisten hankkeiden haut.
Tukien päätöksenteko ja maksaminen alkavat vaiheittain syksyn 2023 aikana.
Alueelliset ELY-keskukset ja paikalliset Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat kohteet ja neuvovat tukien hakemisessa. Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain. Valintajaksot on julkaistu ruokavirasto.fi-sivustolla. Ruokaviraston verkkosivuilla on lisätietoa tukien ehdoista ja valintakriteereistä, joilla rahoitettavat kohteet valitaan. Leader-ryhmien valintajaksot ja valintakriteerit julkaistaan Leader-ryhmien omilla verkkosivuilla.
Yritystukia kehittämiseen ja kokeiluihin
Maaseudun yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienet yritykset. Tukea voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Tukea voidaan myöntää myös keskisuurten maataloustuotteita jalostavien yritysten investointeihin.
Uutta on osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistystuki. Lisäksi uutena tukimuotona on maatalouden kokeilutuki, jota voidaan myöntää maatalousyrittäjälle uudenlaisen maataloustoiminnan kokeiluihin, esimerkiksi uusien liikeideoiden testaamiseen. Maatalouden kokeilutukea voi hakea vain Leader-ryhmistä.
Hanketuissa painotetaan ympäristö- ja ilmastotoimia
Hanketukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten yhdistykset, järjestöt, oppilaitokset ja kunnat. Rahoitusta voi saada esimerkiksi koulutukseen ja tiedonvälitykseen, yleishyödyllisiin investointeihin, kylien kehittämiseen, elinkeinojen kehittämiseen sekä innovaatiohankkeisiin. Osaaminen, innovaatiot ja digitalisaatio ovat läpileikkaavia teemoja kaikissa toimissa.
Uutta on entistäkin voimakkaampi painotus ympäristö- ja ilmastotoimiin. Entistä enemmän rahoitetaan yleishyödyllisiä investointeja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi sekä investointeja ja kehittämistoimia luonnonvarojen kestävän hoidon edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Älykkäät kylät -hankkeella edistetään uudistumista, uusia ratkaisuja, rohkeita kokeiluja, uusia kumppanuuksia ja verkostoitumista niin aluetasolla kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.
Maaseudun yritys- ja hanketukia haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa, joka on uudistunut käyttöliittymältään uudelle EU-rahoituskaudelle. Uudistunut asiointipalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa aiempaa enemmän.
Maaseudun yritys- ja hanketuet rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.
Lisätietoja tuenhakijalle:
www.ruokavirasto.fi/yritystuet
www.ruokavirasto.fi/hanketuet
Linkki Hyrrä-asiointipalveluun:
Maaseudun yritys- ja hanketukien haut käynnistyvät vaiheittain vuonna 2023
19.05.2023Maaseudun yritys- ja hanketukien haut EU-rahoituskaudelle 2023–27 avautuvat vaiheittain tämän vuoden aikana. Hakemukset tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa, joka on uudistunut käyttöliittymältään uudelle EU-rahoituskaudelle. Uudistunut asiointipalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa aiempaa enemmän. Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain. Valintajaksot julkaistaan ruokavirasto.fi-sivustolla. Leader-ryhmien valintajaksot julkaistaan Leader-ryhmien omilla verkkosivuilla.
Tukia haetaan ELY-keskuksista ja paikallisista Leader-ryhmistä, jotka myös neuvovat tukien hakemisessa.
Hanke- ja yritystukien haku käynnistyy kesällä
Suurin osa yritys- ja hanketukien hauista käynnistyy tämänhetkisen arvion mukaan kesäkuun 2023 loppupuolella. Ruokavirasto tiedottaa, kun hakujen alkamisen ajankohdat tarkentuvat.
Hanketukien hauista aukeavat yhteisöjen investoinnit, koulutus- ja tiedotushankkeet sekä valtaosa yhteistyöhankkeista. Yritystuista hakuun tulevat yritysten investointituet ja ELY-keskuksista haettavat yritysten kehittämistuet.
Yritys- tai hanketukihakemusta tehdessään hakijan on valittava kustannusmalli ja tuen maksutapa, jonka mukaan kustannusarvio laaditaan ja maksua haetaan. Sopivin kustannusmalli ja tuen maksutapa riippuu tuen kohteesta. Ensimmäisessä vaiheessa voi valita ainoastaan tosiasiallisiin kustannuksiin perustuvan mallin ja hanketuissa lisäksi myös osittain laskennallisiin kustannuksiin perustuvan mallin (flat rate). Syksystä 2023 lähtien yritys- ja hanketukien maksuvaihtoehdot täydentyvät tuotosperusteisella (kertakorvaus) tuen maksutavalla.
Syksyllä lisää tukia hakuun
Syksyllä 2023 haettavaksi tulevat muut hanketukimuodot, esimerkiksi laajakaistahankkeet, alueiden väliset ryhmähankkeet ja pienhankkeet.
Tukien päätöksenteko ja maksaminen alkavat vaiheittain syksyn 2023 aikana.
Hanketta kannattaa suunnitella jo ennen haun alkamista
Tuenhakijoiden kannattaa aloittaa hankkeensa suunnittelu jo ennen haun alkamista. Lisätietoja tuen ehdoista ja tukimuodoista voi kysyä alueellisilta ELY-keskuksilta ja Leader-ryhmiltä. Tietoja tuista löytyy myös osoitteesta www.maaseutu.fi.
Maaseudun yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat pienet ja keskisuuret yritykset. Hanketukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten yhdistykset, järjestöt, oppilaitokset ja kunnat. Maaseudun yritys- ja hanketuet rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.
Tiedote julkaistu Ruokaviraston sivuilla 17.5.2023.
Suomen Vuoden Kylä on Koittilan seutu Kangasniemellä – Kylän oma pubi pyörii talkoovoimin
19.04.2023Suomen Vuoden Kylä 2023 valtakunnallisen tunnustuksen saa Kangasniemen kunnan pohjoisilla kylillä sijaitseva Koittilan seutu
Koittila on pieni, mutta sisukas kylä, sillä asukkaita on vain 190. Pienestä asukasluvusta huolimatta kylältä löytyy 30 oppilaan kyläkoulu, joka tarjoaa lähikoulun kaikkien pohjoisten kylien lapsille.
Koittilassa satsataan kohtaamisiin. Talvisin kohtaamispaikkana on koululla pidettävä kyläkahvila. Kesäisin kyläseuran ylläpitämä uimaranta sekä talkoilla pyörivä Passari-nimeä kantavaa aito kyläpubi. Pubia on pidetty auki kesäisin jo 27 vuoden ajan perjantaisin ja lauantaisin. Pubin tiskin takana on nähty vuosikymmenten aikana lukemattomia kyläläisiä talkoohommissa. Pubin tuotto käytetään kaikki kylän hyväksi. Kylällä on myös panostettu retkeilyn ja liikkumisen mahdollistamiseen retkipaikkojen ja maineikkaiden hiihtoreittien ylläpidolla. Kesäisin kylällä järjestetään muun muassa kotiseutupyöräretkiä.
Koittilan kylän kehittäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Pienessä kylässä on panostettu erityisesti kylämarkkinointiin ja tiedottamiseen. Kylä toteuttaa erinomaista sosiaalisen median markkinointia. Aktiivinen markkinointi on lisännyt alueen vetovoimaa. Markkinoidut tapahtumat eivät aina ole isoja, mutta kyläläisten mielestä on tärkeintä viestiä ja kertoa, mitä kaikkea kylällä tapahtuu.
Yhteistyöllä Suomen parhaaksi kyläksi! Suomen Vuoden Kylä -tunnustus on aivan mahtava juttu koko Koittilan seudulle!
Valtakunnallinen tunnustus on koko Koittilan seudun kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille palkinto vuosikymmenten uurastuksesta ja kylän parhaaksi tekemästä työstä. Monipuolinen kylätoiminta ympäri vuoden on pitänyt ihmiset aktiivisina ja onnistumiset ovat innostaneet jatkamaan mm. talkootoimintaa. Tämän mahtavan tunnustuksen myötä on kyllä hienoa jatkaa kylän kehittämistä ja asumista kylällä, hehkuttaa Koittilan seudun kyläseuran puheenjohtaja Ari Viljakainen.
Kylän yhteiset tapahtumat ja talkoot keräävät seudun ihmisiä yhteen ja luovat samalla yhteisöllisyyttä. Kyläläiset ovat aktiivisia ideoimaan uutta ja myös toteuttamaan ideoita yhdessä. Noin 250 mökin Koittilassa on noin 500 vapaa-ajanasukasta. Mökkeilijät ovat tärkeä osa kyläyhteisöä ja vapaa-ajanasukkaita näkee usein talkoissa ja kylän kehittämisessä.
Kylällä toiminnassa oleva kyläkoulu ja alle kouluikäisten ryhmähoito ovat kylän ehdottomia helmiä. Koulu on monien tapahtumien keskipiste ja erittäin tärkeä kiintopiste kylälle. Oma koulu on palvelu koko alueen kaikille asukkaille. Kylälle on muuttanut kiitettävästi uusia asukkaita ja myyntiin tulevat paikat menevät nopeasti kaupaksi. Yksi syy uusien asukkaiden saamiseen on kylän positiivinen asenne ja kyläkoulu.
Suomen Vuoden Kylä -valintaraati jakoi kaksi kunniamainintaa erittäin ansioituneille kylille.
Kunniamaininnan sai Keski-Suomessa Jämsässä sijaitseva Suinulan kylä
Suinula on vireä, toimintakykyinen ja yhteisöllinen 200 asukkaan kylä, vaikka kyläkoulu ja monet muut palvelut ovatkin lakkautettu.
Suinulassa on toteutettu useita Leader-rahoitteisia hankkeita ja kylällä ylläpidetään ja jatkuvasti kehitetään kolmea merkittävää harrastuskokoontumistilaa: kylätaloa, nuorisoseurantaloa sekä Suinutupaa. Valintaraati huomioi, että Suinulassa nousee esiin talkoo- ja yhteishenki. Suinulassa katsotaan tulevaisuuteen ja pientä kylää kehitetään suunnitelmallisesti.
Olemme todella iloisia, että vuosien työ Suinulan kylän vireänä pitämiseksi on saanut tällaisen kunniamaininnan. Usein kyläkoulun lakkauttaminen saa kylän hiljenemään, mutta Suinulassa päätettiin 2006, ettei näin saa käydä. Ja sinnikkäästi olemme koko ajan pitäneet kylää elinvoimaisena, saaneet uusia asukkaita ja uutta toimintaa olemme viritelleet kyläläisten toiveiden mukaisesti.
Kylätoiminta on tällaista maratonjuoksua, nyt olemme näköjään saavuttaneet yhden upean etapin, joka tuntuu todella hienolta, mutta matka jatkuu edelleen sinnikkäästi eteenpäin. Kylämme suuri vahvuus piilee sloganissamme: Kylä tehdään yhdessä, kommentoi Suinulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Riitta Laukkarinen.
Kunniamaininnan sai lisäksi Kymenlaaksossa Kouvolassa sijaitseva Sippolan kylä
Sippola on noin 740 asukkaan elinvoimainen ja palveleva kylä. Kyläläiset ovat talkootyöllä ja Leader-hankkeilla kunnostaneet mm. vanhan koulun kylätaloksi, uimapaikan laiturin sekä kylätorialueen ja siellä sijaitsevan kahvilarakennus Osuman. Valintaraati toteaa, että Sippola on aktiivinen kylä, joka kehittää, osallistuu ja vaikuttaa tavoitteena viihtyisä ja elinvoimainen kylä palveluineen. Sippolassa huolehditaan toinen toisista. Asukkaat kokevat Sippolan turvalliseksi asua. Sippolassa on pitkät perinteet yhdistystoiminnassa sekä monenlaisten tapahtumien järjestämisessä.
Valtakunnallinen tunnustus tuntuu todella hienolta, koska kylän elinvoimaisuuden ja kyläläisten viihtyvyyden eteen on tehty vuosien ajan määrätietoisesti töitä. Tästä työstä kiitos kuuluu kyläyhdistyksen lisäksi kaikille sippolalaisille, vapaaehtoisille, talkoolaisille, yhdistystoimijoille, paikallisille yrittäjille sekä yhteistyökumppaneille. Yhdessä teemme jatkossakin entistä paremman kylän meille kaikille, muotoilee kyläaktiivi Minna Mänttäri.
Mikä Suomen Vuoden Kylä?
Suomen Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta ja yhteistyöstä.
Suomen Vuoden Kylän valinnassa painotetaan kylien kehittämisen suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja uutta luovaa toimintaa sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Erityisesti otetaan huomioon kylän kehittäminen laaja-alaisesti, miten on järjestetty kunnan ja kylän välinen suhde, lähipalvelujen tuotteistaminen ja uudelleen järjestäminen, avoin tiedottaminen, yhteistyön sujuminen sekä elinkeinojen edistäminen.
Suomen Vuoden Kylä valitaan edellisen vuoden maakunnallisten vuoden kylien joukosta. Suomen Vuoden Kylä on valittu vuodesta 1985.
Valintaraadin kokoonpano:
Jari Koskinen, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja
Essi Tuomioja, kylänuori, Suomen Kylien nuorisojaoston edustaja
Henrik Wickström, asiantuntija, Suomen Yrittäjät ry
Anniina Jalkanen, Vuoden maaseutukasvo 2022, maallemuuttaja ja viestintäyrittäjä
Vesa Hihnala, Rautio kylä, Suomen Vuoden Kylän 2022 edustaja
Marianne Selkäinaho, maaseutuylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jari Koskinen
valintaraadin puheenjohtaja ja Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja jari.koskinen@suomenkylat.fi
044 9764 225
Aleksi Koivisto
toiminnanjohtaja Suomen Kylät ry
aleksi.koivisto@suomenkylat.fi
040 509 1365
Anssi Ketonen
Viestintäpäällikkö Suomen Kylät ry
anssi.ketonen@suomenkylat.fi
045 249 1162
Hanketukia ja yritystukia koskevat asetukset hyväksyttiin
31.03.2023Asetukset tulevat voimaan 6.4.2023. Asetuksien hyväksyminen mahdollistaa Hyrrä-järjestelmän yksityiskohtien viimeistelyn uudelle rahoituskaudelle. Tukien hakeminen käynnistyy vaiheittain Ruokaviraston erikseen tiedottamina ajankohtina.
Veej’jakaja ry:n kevätkokous to 20.4.2023 klo 18
23.03.2023Paikka: Mikkelin yliopistokeskus, Lönnrotinkatu 7, Mikkeli. kokoushuone 1003, (1. kerros).
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus kello 17:30 alkaen.
Ilmoitathan saapumisestasi 13.4.2023 mennessä kristiina.asikainen@veejjakaja.fi tai p. 0440 155 223.
HUOM: Veej’jakaja ry:n kevätkokouksessa yhdistysjäsen edustaa valtakirjalla. Henkilöjäsen aina henkilökohtaisesti.
Lämpimästi tervetuloa!
